Pumput kerralla kuntoon – pitkäksi aikaa

Hydraulipumpun täysi kunnostus on se mikä kannattaa. Huoltoon tulevan pumpun osien mittaaminen on turhaa, uutta sisään vaan!

Suomen Telakeskuksen Marko Kirvesmäki haluaa herätellä yrittäjiä ajattelemaan mikä oikeasti kannattaa. Pontta näkemyksille tulee yrityksen pitkästä kokemuksesta.

– Meidän mielestä peruskunnostukseen tulevan hydraulipumpun osia ei kannata mitata, vaan kaikki osat vaihdetaan uusiin.

Tällä varmistetaan alan yrittäjälle kaksi etua; pumpun kunnostuksen hinta on tarkasti etukäteen tiedossa ja pumppu kestää melkein kuin uusi alkuperäinen.

– Kun varaosasarjan hinta sekä pumpun kunnostukseen ja penkitykseen kuluva aika tiedetään, niin hinnoittelu on helppoa. Yrittäjän kannalta tämä on mielestäni tärkeää, laskun loppusumma ei yllättäen kasva, Kirvesmäki perustelee.

Toiseksi Kirvesmäki painottaa täydellisen kunnostuksen järkevyyttä verrattuna osien mittaamiseen ja käyttöiän arviointiin.

– Hydraulipumpun irrottaminen on aina työlästä. Vaikka jokin osa olisi vielä 12 000 tunnin jälkeen toleranssien sisällä, niin meidän kokemuksen mukaan sen käyttöikä voi tulla vastaan 16 000 tunnissa. Pahimmillaan osa hajoaa pahasti ja rikkoo lohkonkin. Sitten kone seisoo ja joutuu taas jumppaamaan pumpun irti.

Jos vaihtoehtona on 12 000 tunnissa täysin kunnostetun pumpun noin 10 000 tunnin käyttöikä, kannattavuuslaskelman lopputulos on selvä.

Nopea palvelu nojaa isoon varastoon

Suomen Telakeskuksen toiminnan kehittämisen ytimessä on alusta asti ollut asiakkaan nopea ja kattava palvelu. Kaikki käytännöt tähtäävät siihen.

– Meillä on aina varastossa yleisimpien pumppujen korjaussarjat, uusia pumppuja, tarvikepumppuja ja paljon A1-kuntoluokan tarkastettuja, käytettyjä osia. Lisäksi ostamme yrittäjiltä koko ajan koneista purettuja pumppuja, jotka huolletaan tai korjataan.

Asiakas voi paitsi korjauttaa oman pumppunsa, myös valita uuden alkuperäisen, tarvikepumpun tai OEM-laatuisilla osilla kunnostetun väliltä.

– Jos ajatellaan vaikka Kawasakin pumppuja, joista meillä on eniten kokemusta, niin täysin kunnostettu ja penkitetty on 30-50 % tarvikepumppua edullisempi. Kokemuksemme perusteella sellainen on tarvikepumppua varmempi ja pitkäikäisempi.

Aktiivinen käytettyjen pumppujen runkojen hankinta ja kunnostus varmistaa nopeat toimitukset toisellakin tapaa.

– Meillä on 80 % kunnostettuja pumppuja hyllyssä. Kun niihin siirtää asiakkaan pumpusta tarkastetut säätimet ja keskilohkon ja penkittää pumpun, niin se on nopeasti valmis toimitettavaksi takaisin asiakkaalle. 

Läpinäkyvää ja rehellistä touhua

Kunnon koeajoajomahdollisuus (katso erillinen juttu) vahvisti Suomen Telakeskuksen asiakaspalvelukykyä merkittävästi. Investoinnin myötä pumppujen kunnostuksen ja korjaukset pystytään tekemään isommallekin kalustolle.

– Ennen me palvelimme pääsääntöisesti 10-25-tonnisen kaluston omistajia. Nyt meillä on melkein yhtä paljon isomman kaluston pumppuja, aina 60-tonnisiin saakka. Ja kysyntää on tullut jopa 75-tonnisen kaluston omistajilta.

Tyypillisesti pitkäaikainen Suomen Telakeskuksen asiakas on valmis kokeilemaan myös järeämmän kaluston palveluita.

– Kaikki perustuu luottamukseen, painottaa Kirvesmäki.

– Tämän täytyy olla läpinäkyvää ja rehellistä touhua. Kun pumppu tulee meille kunnostettavaksi tai korjattavaksi, niin siihen vaihdetaan kaikki tarvittavat osat. Sitten tehdään asianmukaiset mittaukset ja säädöt, ja asiakkaalle lähtee kaikki vanhat pumpun osat. Asiakas saa kunnostetulle pumpulle saman vuoden takuun kuin uuteenkin pumppuun saisi.

Kun Putinin sota pumppupenkin hankintaa mutkisti

– No tämä on sellainen tarina tyyliin ” Ei menny niinku Strömsössä”, aloittaa Suomen Telakeskuksen perustaja ja hpj. Marko Kirvesmäki. 

– Minä olin jo pitkään ihmetellyt miten testipenkin 10-30 kilowatin moottoreilla voi ajaa luotettavia testituloksia pumpuille, joita pyörittää 100-300 kW:n moottorit. Se ei vaan mahtunut järkeeni, joten päätin tilata takuulla riittävän hydrauliikan koeajolaitteiston meille.

Kun tarvittavan testauslaitteiston speksit oli määritelty niin valmistaja toimitti koneen Suomeen nopeasti.  

– Kun se tuli niin ihmeteltiin rahdin painoa ja kuljetuspakkauksen kokoa. Sisältä paljastui sähkömoottori, jonka halkaisija oli reilu metri, ja pituutta saman verran. Siinä alkoi pikkuisen itää epäilys että mitenköhän tää juttu oikein menee maaliin.

Ja niinhän siinä sitten kävi, ettei Oulussa Telakeskuksen huoltopisteessä ”nallit” riittäneet alkuunkaan. Eikä hallille saatu mitenkään tarpeeksi isoa sähköliittymää.  

– Kun se selvisi niin ehti jo tulla pieni huoli tuliko tehtyä iso hukkainvestointi. Joten ei muuta kuin katselemaan generaattoreita, kertoo Kirvesmäki.

Sekään ei ollut ihan helppo rasti, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli alkanut. Ukrainalaiset haalivat maahansa niin paljon generaattoreita ja aggrekaatteja kuin ikinä vain pystyivät. Kirvesmäelle myytiin ei-oota.

– Sitten sattui silmiin virolainen myynti-ilmoitus järeästä generaattorista. Soitin heti ja minulla oli vain kaksi kysymystä: toimiiko se ja onko vielä vapaana! 

Kun vastaus oli molempiin myöntävä, niin Kirvesmäki löi kaupat lukkoon tinkimättä senttiäkään. Kuljetus järjestyi sujuvasti, ja pian Oulussa ihmeteltiin järkyttävän kokoista voimalaitosta.

– En edes tiedä paljon siinä on tehoa, mutta jos generaattoria pyörittää 12-litrainen Volvon moottori niin ei teho lopu ihan heti kesken, vakuuttaa Kirvesmäki.

Mikä tärkeintä, hydrauliikan koeajolaitteisto saatiin toimimaan.