Metsäteollisuus-laitosten vanhoista kaatopaikoista helpotusta energiapulaan?

Sahojen, paperi- ja sellutehtaiden sekä muiden teollisuuslaitosten ja -alueiden maastoon on vuosikymmenten aikana monesti läjitetty puumassaa todella suuriakin määriä. Aiemmin sitä on pidetty jätteenä mutta nyt se onkin muuttunut arvokkaaksi energiaraaka-aineeksi.

Maan alle on ”varastoitu” esimerkiksi raakkilautaa ja kuorta, mikä on usein säilynyt todella pitkiäkin aikoja hapettomassa tilassa, missä se ei ole päässyt maatumaan. Aiemmin arvottomana jätteenä käsitelty puumateriaali olisi tällä hetkellä arvokasta raaka-ainelisää energiatuotantoon, varsinkin kun turpeen nostossa on omat haasteensa samoin kuin metsähakkeen tuottamisessa äkisti kasvaneeseen tarpeeseen. 

– Epämääräiset läjitysalueet olisi nyt järkevää hyödyntää energian tuotantoon, sillä tällä hetkellä energiakäyttöön soveltuvan puuraaka-aineen arvo on niin korkealla, että siivousurakalle saataisiin lisärahoitusta esiin kaivetulla ja oikein käsitellyllä materiaalilla. Samalla myös ympäristö kiittää, kun massat saadaan hyötykäyttöön. Joissain tapauksissa lisätilaa vapautuu nykyhetkessä muodostuville prosessimassoille, joita joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja kun omat läjitysalueet ovat täynnä, sanoo HS Tekniikka Oy:n Harri Sorvoja.

Jokainen kohde yksilöllinen – vaatii suunnittelua

Erilaisia läjitysalueita on laitosten läheisyydessä ympäri maata ja osassa niistä hyvin säilynyttä puumateriaalia on todella paljon.

– Jokainen kohde on yksilöllinen, sillä niihin on säilötty erilaista puumateriaalia ja seassa saattaa olla oikeastaan mitä tahansa yllätyksiä raudasta betoniin ym. joten yhtä reseptiä käsittelyyn ei ole olemassa. Projektissa pitääkin ensin tutkia mitä maan alta löytyy ja sitten suunnitella paras konsepti kustannustehokkaaseen toimintaan. Puumateriaalin seassa on joka tapauksessa aina kiviaineksia ja muuta maamassaa, mikä pitää esiinkaivamisen jälkeen erotella pois ennen murskaamista energiamateriaaliksi. Tietyissä olosuhteissa hyötykäytettävät massat ovat maatuneet, jolloin sitä ei voida enää hyödyntää energiana, toteaa Sorvoja.

Lämmin ja tuulinen talvi pelasti, miten käy ensi talvena?

Tänä talvena energiakriisiä on helpottanut lämmin ja tuulinen sää, joten metsäenergiaa on saatu tehtyä riittävästi ja tuulimyllyt ovat jauhaneet suuria energiamääriä.

– Ensi talvena tilanne voi olla toinen ja jos tulee oikein pitkiä kylmiä jaksoja niin kaikki ylimääräinen puumassa on kotiin päin. Nyt alkaa kuitenkin olla jo kiire mahdollisten projektien kanssa, sillä maan alla oleva puu pitäisi saada nostettua ja käsiteltyä niin, että se ehtisi kuivaa kesällä, jonka jälkeen sitä voisi sekoittaa parempilaatuisen polttoaineen kuten metsähakkeen ja kierrätysmurskeen jatkeeksi, sanoo Sorvoja.

Osaaminen ja laitteet löytyy

HS Tekniikalla on tarjota vankka kokemus projekteihin ja laitteet niiden toteuttamiseen.

– Olemme olleet koko historiamme ajan mukana erilaisissa hankkeissa, joissa on avattu metsäteollisuuslaitosten ns. takapihan kaatopaikkoja ja käsitelty massat ympäristöystävällisesti hyötykäyttöön. Voimme tarjota osaamisemme prosessien suunnitteluun ja toimittaa HS Rentin vuokralaitteet massojen käsittelyyn, jos omaa kalustoa ei ole tarjolla. Laitteilla saadaan eroteltua arvokas puumateriaali maa-aineksista, kivestä sekä metallista toimitettavaksi voimalaitoksiin. Metsäenergia-alan urakoitsijoiden kannattaakin miettiä mahdollisuutta, mikä toisi töitä keväälle ja kesälle lämmityskausien väliin. Eli kannattaa olla yhteydessä ja mietitään järkevin kokonaisuus, ilmoittaa Harri Sorvoja.