KiviHyvölän uusi murskausyksikkö haastaa kiviainesalan totutut normit

Mitä vaatii kiviainestuotannon peruselementtien miettiminen kokonaan uudelta pohjalta? Tarvitaan rohkea yrittäjä, luotet-tavaa teknologiaa ja innovatiivista yhteistyötä eri osapuolten kesken. Lopputuloksena on pyöräalustainen murskausyksikkö, joka nostaa mobiilimurskauksen aivan uudelle järeystasolle.

Maailman ensimmäinen pyöräalustalle asennettu järeä kaivoskokoluokan murskainlaitos syntyy, kun pitkän linjan urakoitsija kohtaa tuulivoimaboomin ja kasvavan pääkaupunkiseudun käynnistämät mittavat louhinta- ja kiviainesurakat. KiviHyvölän ideoima, Sandvikin murskaimella varustettu ja Kivisammon toteuttama laitos herättää alalla mielenkiintoa, ja niin tehdas- kuin työmaavierailuja on riittänyt.

Kiviainestuotantoa Espoon Kulmakorvessa

Kulmakorvessa jytisee. Espoon kaupunki rakennuttaa Ämmässuon jätekeskuksen kupeessa sijaitsevaa aluetta elokuusta 2021 lähtien uusiksi teollisuus- ja työpaikkatonteiksi. Lokakuuhun 2025 jatkuvan projektin sivutuotteena syntyy runsaat 6 miljoonaa tonnia CE-merkittyjä kiviaineksia lähinnä pääkaupunkiseudun moninaisiin tien- ja talonrakennustarpeisiin. Määrä on erittäin merkittävä. Esirakennuksen pääurakoitsija on infra-alan monipuolinen toimija TerraWise Oy, ja tämän aliurakoitsijana kiviaineisten murskausta hoitaa louhintaan ja murskaukseen erikoistunut perheyritys KiviHyvölä Oy.

Kulmakorven työmaasta vastaa TerraWisen Infrayksikkö. Työmaalla oli käymässä Kiviainesyksikön murskaus- ja kalustopäällikkö Kimmo Isoniemi, joten hänet saatiin sopivasti haastatteluun. KiviHyvölän murskaustiimiä vetää toimitusjohtaja Jenni Mustola ja operatiivisesta toiminnasta vastaava Juha Pekka Hyvölä.

Jos tekisi isommin ja tehokkaammin?

Kärsämäkeläinen perheyritys KiviHyvölä on varsin nuori, perustettu 2016, mutta selkänojana on Juha Pekka Hyvölän parin vuosikymmenen mittainen kokemus kiviainesteollisuudesta ja murskaustoiminnasta. Ei siis oltu ensi kertaa murskauksen parissa, kun kiviainestuotannon peruselementtejä lähdettiin miettimään uusiksi.

Näinkin isoilla sanoilla on katetta, sillä Hyvölän ideoima laitos nostaa mobiilimurskauksen Suomen ja koko maailmankin mittakaavassa uudelle järeystasolle. ”Yön pimeinä tunteina, huoltotöitä tehdessä” alkoi itää ajatus, voisiko kiviaineksen murskausta tehdä toisinkin, reilusti tehokkaammin, tuottavammin ja vähemmällä laitemäärällä. Uskallusta antoivat tuulivoimarakentamisen ja lisäksi infrarakentamisen vahva kasvu ja niiden mukanaan tuoma kiviainestarve. 

Alan perusratkaisu on nelivaiheinen: esimurskaimen, välimurskaimen ja jälkimurskaimien sekä seulojen muodostama prosessi. Neljä murskainta, neljä mahdollista vikalähdettä, neljä kustannuspaikkaa. Jospa pärjäisi vähemmälläkin? Ja jos vaikka vielä saisi koneet kestämään paremmin. Valvottavien koneiden määrän karsimista puoltaa myös se, että ammattitaitoisten murskainoperaattoreiden löytyminen ei ole tänä päivänä itsestään selvää.

Hyvölän mielessä alkoi hahmottua uusi, entistä järeämpi ja tehokkaampi murskausprosessi. Mutta entäpä toteutus? Hyvänkin idean muuttaminen raudaksi ja kilowateiksi on helpommin sanottu kuin tehty. Toteutukseen tarvittiin mukaan Sandvik, maailman johtava murskausratkaisujen toimittaja sekä Kivisampo, murskauksen ja seulonnan mobiiliratkaisujen asiantuntija Kouvolasta sekä KiviHyvölä, kiviainestuotannon prosessien käytännön asiantuntija. Pääsuunnittelijana toimi Kivisampo, jonka mittavalla kokemuksella ja osaamisella saatiin aikaan lopputulos, joka vastasi Juha Pekka Hyvölän tinkimättömiä vaatimuksia.

TerraWisen Kimmo Isoniemi, KiviHyvölän Juha Pekka Hyvölä ja Jenni Mustola Espoon Kulmakorven työmaalla.

Sandvikin kestävät koneet

Miksi sitten juuri Sandvik? Juha Pekka Hyvölällä oli ennestään kokemusta Sandvikin mobiilileukamurskaimista, jotka olivat osoittautuneet erittäin kestäviksi. Tuntui siis luontevalta valita prosessin esivaiheeksi Sandvik JM1511 -leukamurskain tärysyöttimellä varustettuna. Kone on järeä, kita-aukon koko on 1500 x 1070 mm ja tuntikapasiteetti jopa yli 1000 tonnia. Tela-alustalle asennettuna yksikön kokonaispaino on 110 tonnin tietämissä, mikä tekee siitä Suomen tämän hetken isoimman mobiilimurskaimen. Ruotsista käytettynä talvella 2020 löytynyt kone käytännössä tehdaskunnostettiin uuden veroiseksi: teräsrakenteet, voimansiirto sekä sähkö- ja hydrauliikkaosat käytiin läpi kauttaaltaan ja tarvittaessa uusittiin. 

Esimurskaimen kaveriksi ryhdyttiin hankkimaan samana keväänä kartiomurskainta. Valinta oli sikäli helppo, että vastaavan kokoluokan kaivoskoneita löytyy ainoastaan Sandvikin väli- ja jälkimurskainvalikoimasta. KiviHyvölällä päätettiin tilata Sandvikilta uusi, kaivosmallinen CH860i-kartiomurskain, jolle Kivisampo sitten rakentaisi vaunualustan. Murskainelementin paino on noin 39 tonnia ja yksikölle kertyy kokonaispainoa noin 90 tonnia.

Järeydellä tuottavuutta

Ideat alkoivat selkeytyä. Kivisampo sai tilauksen kaivosmurskaimen ”mobilisoinnista” huhtikuussa 2020, ja valmista tuli kutakuinkin vuotta myöhemmin. Oltiin uuden äärellä, sillä kaikki yritykset eivät lähde kyseenalaistamaan totuttuja toimintatapoja ja suunnittelemaan tuotantoprosessia uudelta pohjalta.

– Kyllä siinä tietyllä tavalla hyppy tuntemattomaan on ollut, TerraWisen Kimmo Isoniemi antaa tunnustusta.

Sandvikin tiedossa ei Pekka Jauhiaisen mukaan ole vastaavan kokoisia kartiomurskaimia Suomessa mobiilialustalle asennettuna, eikä juuri maailmallakaan. Ratkaisu on siis lajissaan varsin ainutlaatuinen, mitä kuvaa sekin, että idea herätti aluksi Sandvikillakin lievää epäuskoa: – Kysyivät, että oletko aivan tosissasi, Juha Pekka Hyvölä muistelee naurahtaen.

Syy oli yksinkertainen: näin järeän murskaimen asentamista vaunualustalle pidettiin vaikeana. Mutta Hyvölä ei ollut jättänyt ideaansa pelkästään yön pimeiden tuntien pähkäilyksi, edut ja mahdollisuudet oli punnittu tarkkaan. 

– Lähdimme hakemaan tuolle esimurskalle oikeanlaista paria, ja toiseksi tehokasta ja yksinkertaista murskainratkaisua, jolla kiviaineksia pystytään tekemään tehokkaasti, hän valottaa taustoja.

Sandvik Rock Processing Solutions -myyntipäällikkö Pekka Jauhiaisen mukaan ratkaisuun päästiin noudattamalla mitoituksessa tiukkaa realismia: ei lähdetty edes tavoittelemaan seulontaratkaisun yhdistämistä samalle alustalle, kuten jälkimurskainyksiköissä tyypillisesti on tapana. Murskaimesta ja seuloista tehtiin erilliset yksiköt, jolloin ratkaisusta saatiin yksinkertainen ja selkeä.

Kulmakorven työmaalla seulayksikkö lajittelee kiviaineksen neljäksi tuotteeksi: 0/6, 6/16, 16/31 ja 0/90 mm. Tosin tarkkaan ottaen karkein tuote, 0/90 mm:n murske, erotetaan jo ennen kartiomurskainta tämän syöttöaukion päällä olevalla mekaanisella välpästöllä, jolloin se ei vähennä jälkimurskaimen kapasiteettia. 

Sandvikin kaivoskokoluokan CH860i-kartiomurskain rakennettiin pyöräalustalle ja aikaan saatiin ennennäkemättömän järeä murskausyksikkö.

Järeydellä myös helppohuoltoisuutta

– Toinen ajatus oli se, että halusimme kestävää. Kestäviä komponentteja tähän tekemiseen, kaivospuolen koneita, jotta terien kestoikä on pitkä ja muutenkin koneet pitkäikäisiä.

– Halusimme siis pidentää huoltovälejä, Jenni Mustola täydentää.

Pitkän huoltovälin ohella olennaista oli murskaimen huoltoystävällinen rakenne. Kulkutiet ovat avarat, ja kaivoskokoluokan murskaimen etuna on myös pienempiä malleja monipuolisempi voiteluratkaisu, jota ohjaa sama ACS-järjestelmä, joka ohjaa myös murskainasetuksia. Kaivoskoneessa voitelu on varmistettu 24/7-käyttöä silmällä pitäen ja öljymäärä on suurempi, tuhannen litran tietämissä. Tämä harventaa öljyn vaihtoväliä ja parantaa siten osaltaan murskaimen käytettävyyslukuja. Kiertovoitelujärjestelmä on erillinen, niin sanottu offline-suodatinjärjestelmä, joka puhdistaa tankissa olevaa öljyä. Tämä mahdollistaa erittäin puhtaan öljyn kiertovoitelun. Lisäksi käyttöakselille ja asetuksensäädölle on omat, päävoiteluyksiköstä erilliset voiteluyksikkönsä.

Automaation osalta CH860i-murskaimeen voidaan jälkiasentaa Sandvikin Connectivity Box, jolloin murskain käytännössä liitetään Sandvikin digitaalisiin palveluihin, jotta esimerkiksi tuotantojohto tai kunnossapitovastaava pääsee katsomaan murskaimen tuotantolukuja ja huoltoihin liittyviä tietoja ja lataamaan niitä hyödynnettäväksi muissa järjestelmissä. Tulevaisuudessa siintää mahdollisuus säätää murskaimen asetuksia etänä puhelimen tai tabletin kautta.

Juha Pekka Hyvölä oli tiiviisti mukana murskausyksikön suunnittelussa ja seurasi rakennusprojektia tarkasti, että uusi laite vastaisi toiveita. Urakkaa edisti mahdollisuus käyttää Kivisammon koeteltuja vakioratkaisuja esimerkiksi kuljettimien mitoituksessa sekä kulutusosien ja laakareiden kaltaisissa vakiokomponenteissa – suunnittelu helpottuu, kun kaikkea ei räätälöidä.

Käytännön kiertotaloutta

Kaikissa ratkaisuissa johtoajatuksena oli selkeys ja suoraviivaisuus. Esimerkiksi kartiomurskaimen käyttö on järjestetty suoraan moottorilta akselille, välissä ei ole kiilahihnavälityksiä – taaskin kaivoskoneille tyypillinen piirre. Pyörimisnopeuksiin saadaan joustavuutta taajuusmuuttajakäytöllä.

CH860i:n kulutusosat ovat pulttikiinnitteisiä. Tässä näkyy Pekka Jauhiaisen mukaan kulttuuriero kaivosteollisuuteen, jossa ei juuri ole halukkuutta luottaa muuhun kuin kulutusosien massakiinnitykseen.

Suhteellisen nopea toteutus kertoo sekä Sandvikin että Kivisammon hoitaneen osuutensa sovitulla tavalla, niin että komponenteista ja osajärjestelmistä syntyi toimiva kokonaisuus, mukaan lukien konedirektiivin ja CE-merkinnän edellyttämä dokumentaatio. Toki myös Juha Pekka Hyvölän omaan panokseen sisältyi paljon muutakin kuin tilauksen allekirjoittaminen ja projektin johtaminen. Hän esimerkiksi halusi uudella tavalla hyödyntää kiertotalouden hengessä omasta poraustoiminnasta tulevaa käytettyä porakalustoa kuljettimien lastaussuppiloiden ja rännien kulutusosina. Niille tehtiin omat hyllystöt, joihin kanget on helppo asentaa paikalleen. 

Hyvä lopputulos

KiviHyvölän järeä murskausketju on nyt toisella työmaallaan, kun ensin oli otettu tuntumaa Kalajoella tuulivoimalan perustusten teossa. Edessä on siis pidempi urakka TerraWisen kiviainestuotannossa Kulmakorvessa. Sandvikin Pekka Jauhiainen kehuu lopputulosta hienoksi laitteeksi, eikä Hyvöläkään näe moittimisen aihetta: – Hyvä tuli. Tyytyväinen oon. 

Myös kollegat kiviainesalalla ovat ilmeisen kiinnostuneita, sillä uusi ratkaisu on herättänyt huomiota: puhelimet ovat soineet ja työmaalla on käynyt monenlaista katsojaa, suuryrityksiä myöden. Laitetta käytiin katsomassa myös jo tehtaalla valmistusvaiheessa. Kiinnostus on helppo ymmärtää, sillä järeillä murskaimilla samat tuotetonnit syntyvät vähäisemmällä kaluston kulumisella ja kapasiteetissa on kasvun varaa. Lisäetuna on etenkin 16/31 mm:n sepelin poikkeuksellisen edullinen raemuoto, joka on liki symmetrisen pyöreä. Tähän lienee syynä CH860i:n murskauskammion tilavuus, jossa rakeilla on hyvin tilaa pyöristyä toisiaan vasten, sekä järeän, isotehoisen murskaimen tuoma pitkäiskuisuus.

KiviHyvölän CAT-kuormaajat syöttävät esimurskaimeen tasaiseen tahtiin taulukkoarvoltaan 900 mm:n syötemateriaalia, niin että käytännön vuorokausituotanto on toistaiseksi ollut runsaat 5000 tonnia, parhaina päivinä noin 8000 tonnia. Louhoksen työajat ovat klo 7.00–21.00. Luku kasvanee vielä muutamalla tuhannella tonnilla, kunhan prosessi saadaan viilattua parhaaseen iskuunsa. Kiviainesten ostajat ovat jo löytäneet Kulmakorven tuotteet hyvin.

Tuottavuutta ja vastuullisuutta

Yhtenä kriteerinä hankinnalle oli kustannustehokkuus ja samalla saavutettiin kaupan päälle myös ympäristötehokkuus energiankulutuksen osalta, Jenni Mustola tähdentää. Jos valtakunnanverkkoon ei päästä kiinni, kuten Kulmakorvessa, sähkökäyttöiset koneet saavat käyttövoimansa samalta dieselgeneraattorilta, jolloin työmaalta saadaan karsittua pari tarpeetonta polttomoottoria. Maailman energiankulutuksesta noin seitsemän prosenttia kuluu kiven hienonnukseen, joten aihe ei ole globaalistikaan vähäpätöinen.

Kannattavuus ja vastuullisuus lyövät kättä siinäkin mielessä, että kunnat asettavat tänä päivänä varsin tiukat aikarajat kiviainestuotannolle taatakseen ympäristön asukkaille yörauhan. Lisäksi saattaa tulla pitkiä kesätaukoja, jos lähistöllä on kesämökkejä. Kannattava tuotanto on siis saatava aikaan tiukasti rajatussa ajassa – jälleen yksi peruste siirtymiselle kaivosluokan kalustoon. Järeämmän kaluston mahdollistama pienempi yksikkömäärä vähentää samassa suhteessa myös kiviainesten pölyämistä.

Yhteistyöllä tuloksiin

TerraWisen Kimmo Isoniemen mukaan KiviHyvölän kalustovalinnat sopivat hyvin yksiin pääurakoitsijankin ratkaisuihin, koska TerraWisellakin on Sandvikin murskausyksiköitä. TerraWisen UJ440E ja UH550E ovat muilla työmailla kiviainestuotannossa. Urakanantajan, Espoon kaupungin, intressissä on lähinnä esirakentamisen tehokkuus ja taloudellisuus, eivät niinkään teknisten ratkaisujen yksityiskohdat. Louhinta ja kiviainestuotanto jää siten pitkälti TerraWisen ammattitaidon varaan, ja heille sopii oikein hyvin osaava kumppani. KiviHyvölän vakuuttava osaaminen ja sopiva kalusto, jolla urakasta selviydytään aikataulun mukaisesti, vastaa hyvin tarpeita. Myös Jenni Mustola kiittää yhteistyön toimivuutta: – Kyllähän se helpottaa meitäkin, kun tilaaja tietää, mistä puhutaan vaikkapa ongelmatilanteissa. 

Entä mitä Juha Pekka Hyvölä tekisi toisin, jos nyt olisi tarvis lähteä alusta uudelleen tekemään? – En tekisi isoja muutoksia eli laitteesta tuli todella hyvä. 

KiviHyvölän pyöräkuormaajat syöttävät Sandvikin esimurskaimeen tasaiseen tahtiin 900 mm:n syötemateriaalia. Käytännön vuorokausituotanto on ollut parhaina päivinä jopa 8000 tonnia.
Suomen luetuin 2021