Yritystoiminnassa voi törmätä esteisiin, joiden purkaminen ei ole yrittäjän omissa käsissä. Silloin kuvaan astuu yrittäjien yhteinen toimialaliitto, joka siirtelee vuoriakin jäsentensä puolesta. Maansiirto-, louhinta-, päällystys- ja ylipäätään infra-alalla yritysten etuja valvoo INFRA ry.
Sääntely, byrokratia, hankintakäytännöt, työehtosopimusten tulkinta – moni asia arjessa voi aiheuttaa päänvaivaa yrittäjälle. Moni asia tuntuisi myös olevan fiksummin hoidettavissa, kun vain joku kuuntelisi kentän ääntä.
INFRA ry:n toimitusjohtajalla Paavo Syrjöllä ja johtavalla asiantuntijalla Nina Raitasella on yrittäjälle lohdullinen viesti: joku kuuntelee. Kaikilla aloilla on yrittäjien yhteisiä toimialaliittoja, jotka tuntevat alan perinpohjin ja pystyvät tasaamaan yrittäjien kohtaamia töyssyjä.
”Kun väylä- tai kuntainfran, purkutöiden tai vaikka kiviainestuotannon parissa paahtava infrayrittäjä haluaa parasta vaikuttamisosaamista omalla alallaan, vaihtoehtoja ei ole monia. Levein olkapää, johon nojata on INFRA ry”, Syrjö kertoo.
”Kerromme päätöksentekijöille, miten päätökset kuten lakimuutokset vaikuttavat infralaisten työhön ja arkeen. Näin ei tule tehtyä hulluja päätöksiä”, Raitanen konkretisoi INFRAn vaikuttamistyötä.
INFRAn vahvuus on iso koko ja laajat verkostot kotimaiseen elinkeinoelämään sekä eurooppalaisiin kattojärjestöihin.
”Iso jäsenkunta ja aktiiviset, sitoutuneet luottamushenkilöt takaavat, että yhdistyksen viestit ja toiminta perustuvat kentän ääneen”, Syrjö pohtii.
”Tarvittaessa saamme aina sanavalmiita yrittäjiä ja yritysjohtajia mukaan edunvalvontaan. Myös omien asiantuntijoidemme kokemus on kovaa tasoa – kasassa on sadan vuoden kokemus pelkästään alan laki- ja ympäristökysymyksistä. Aluevastaavillamme taas on ilmiömäinen paikallistuntemus.”
Yrittäjän asialla kentältä kabinetteihin
INFRA on osa Rakennusteollisuus RT:tä ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ta, ja saa niiltä tukea vaikuttamistyölleen.
”Media ja päättäjät kuuntelevat tarkasti elinkeinoelämää, joten pienen yrittäjän murhe on kauttamme äkkiä laajassa tietoisuudessa. Tapaamme jäseniä eri puolilla Suomea käytännössä päivittäin: yrityskäynneillä, tapahtumissa ja kokouksissa”, Nina Raitanen kuvailee.
INFRA tunnetaan erinomaisista yhteyksistä myös infratyön tilaajiin, erityisesti Väylävirastoon ja kuntiin. Kanssakäyminen on tässäkin lähes päivittäistä, ja alan asioita viedään yhdessä eteenpäin.
”Suhteita on rakennettu aktiivisesti myös Arkadianmäelle, ministeriöihin, virastoihin ja Brysseliin. INFRA nähdään luotettavaksi alansa tuntijaksi, jonka näkemyksellisyyttä arvostetaan. Olemme mukana myös eurooppalaisissa järjestöissä. Verkostojen ansiosta tiedämme, mitä on tulossa esimerkiksi sääntelyn osalta; siksi meillä ennakoidaan, ei vain reagoida”, Nina tuumaa.
Verkostot etenkin sisaryhdistyksiin ja -liittoihin ovat tärkeitä. Yhdessä teetetään esimerkiksi tutkimuksia ja selvityksiä infran tilasta ja parannustarpeista.
”Meillä pitää olla perusteltu näkemys, mihin suuntaan infraa kannattaa Suomessa kehittää. Tieto luo myös päättäjille painetta edistää sektorille tärkeitä asioita, kuten pitkäjänteistä rahoitusta”, Syrjö uskoo.
Ninan ja Paavon nostot INFRAn työvoitoista – nämä vuoret siirrettiin
1. Orpon hallitus infran asialla – liikenneinfralle määräaikainen yli 3 mrd €:n investointiohjelma.
2. Tärkeää on löpö, eikä höpö höpö – kun löpön hinta nousi rajusti 2022 Venäjän hyökkäyssodan takia, INFRA tappeli yrittäjille ”löpötuen” ja tiedotti siitä jäsenilleen.
3. Turbulenssissa tukena – sodasta seurasi myös myllerrys materiaalimarkkinoilla; INFRAn onnistui vaikuttaa tilaajaorganisaatioihin niin, että infratyömaita ei silti juuri pysähtynyt.
4. Jäitä hattuun, byrokraatit – INFRA torppasi 2013 aikeet saattaa omalla kalustolla tehtävät urakan sisäiset kuljetukset liikenneluvanvaraisiksi.
5. Reilu peli – INFRA ja sitä edeltänyt SML ajoivat vuosia myös julkisen urakointitoiminnan siirtämistä kilpailuille markkinoille. Nyt yksityisten yritysten työskentely valtion ja kuntien infrahankkeissa tuntuu jo itsestäänselvyydeltä, mutta takana on liiton vankkaa vaikuttamista.
